torstai 27. helmikuuta 2014

Karpalo-tuorejuusto -kääretorttu


Olen koittanut pitää hieman taukoa makeista leipomuksista, mutta eilen halusin pitkästä aikaa tehdä kääretortun. Karpalo-tuorejuustonkin oli jo aika päästä jääkaapista käyttöön ennen kuin se sieltä niin sanotusti kävelisi vastaan. Kääretorttupohjan taikinan tein ohratärkkelysjauhoista. Ohrakkaalla leivonnaisista tulee tosi kuohkeita. Tietenkin perunajauhokin taikinaan käy, ja varsinkin, jos pitää tehdä gluteenitonta. Täytteen tein vaahdottamalla tuorejuuston joukkoon voita ja tomusokeria. Sitten lisäsin täytteeseen vielä pakastekarpaloita, jotta täytteessä olisi myös kunnolla sattumia. Koska juustotäyte on hieman tuhtia, marjat antavat kääretortulle myös raikkautta, ja tasapainottavat kokonaisuutta. Seuraavaksi onkin leipomisvuorossa laskiaispullat. Ainekset on jo työpöydällä odottelemassa. Blogistani jo jokunen laskiaispulla löytyykin. Perinteinen hillotäytteinen, itse tehdyllä mantelimassalla sekä banoffee-täytteellä. Vielä en tiedä tämän vuoden täytteistä. Voi olla, että mennään ihan perinteisellä linjalla, jos ei mitään hyvää ideaa juolahda mieleen. Laskiaispullat nyt kuitenkin aina maistuvat täytteellä kuin täytteellä.

Karpalo-tuorejuusto -kääretorttu

Pohja:
1 1/2 dl sokeria
4 kananmunaa
1 dl Ohrakasta
1/2 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
50 g voita
1 1/2 dl tomusokeria
200 g karpalo-tuorejuustoa
2 dl pakastekarpaloita

Vaahdota kulhossa sokeri ja munat. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut jauhot ja sekoita taikina varovasti tasaiseksi. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Kypsennä 225 asteessa n. 7 minuuttia. Ota pohja uunista ja kumoa se sokeroidun leivinpaperin päälle. Poista leivinpaperi päältä ja anna pohjan jäähtyä. Vaahdota huoneenlämmössä pehmennyt voi tomusokerin kanssa vaahdoksi. Vatkaa joukkoon karpalo-tuorejuusto. Sekoita joukkoon jäiset karpalot ja levitä täyte kääretorttupohjalle. Rullaa torttu leivinpaperia apuna käyttäen. Anna kääretortun tekeentyä jääkaapissa ennen tarjoilua.

Kylmäsavulohipasta


Tällä viikolla on pitänyt miehen iltavuorojen takia tehdä ruokaa niin aikaisin, etten ole viitsinyt laittaa mitään hirveästi aikaa vievää. Koska nyt oli kylmäsavulohta kokonaisen fileen verran, tein edellispäivänä kylmäsavulohipastaa vähän samaan tapaan kuin Pasta Carbonaraakin. Tähän pastaan en nyt laittanut ollenkaan kermaa, vaan käytin pelkästään kananmunia. Aitoon ja alkuperäiseen Pasta Carbonaraanhan ei kerma kuulukaan, mutta välillä tulee noita kermaisempia versioitakin tehtyä. Kylmäsavulohipasta nyt jäi kermatta, ja kananmunat käytin kokonaan, en pelkkiä keltuaisia. Pastan joukkoon laitoin myös hieman aurinkokuivattuja tomaatteja sekä pieniä kapriksia. Nopea ja hyvänmakuinen pasta valmistui kylmäsavulohestakin, ja savun makuakin oli juuri sopivasti. Makua piristin vielä pusertamalla joukkoon mehua sitruunasta.

Kylmäsavulohipasta

500 g Gnocchi -kuviopastaa
1 - 2 rkl ruokaöljyä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
200 g kylmäsavulohisiivuja
muutama aurinkokuivattu tomaatti
1 - 2 rkl pieniä kapriksia
3 kananmunaa
75 g Parmesan-juustoa
suolaa
mustapippuria myllystä
sitruunamehua
tilliä

Tarjoiluun:
Parmesan-juustoa raastettuna

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi reilusti suolatussa vedessä. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuumenna pannulla öljy ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää paloiteltu kylmäsavulohi ja paista hetken aikaa. Vispaa kulhossa kananmunien rakenne rikki ja sekoita joukkoon raastettu Parmesan. Sekoita keskenään valutettu, valmis pasta sekä kylmäsavulohi-sipuliseos. Lisää joukkoon paloitellut aurinkokuivatut tomaatit sekä kaprikset. Sekoita hyvin joukkoon kananmuna-juustoseos. Mausta pasta suolalla, mustapippurilla ja sitruunamehulla. Lisää joukkoon tilliä. Lisää annosten päälle tarjoillessa raastettua Parmesania.



keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Punasipulihilloke


Punasipulihilloke on ihana lisuke monille ruoille, ja aina silloin tällöin sitä tulee keiteltyä purkki tai pari. Eilen tein hilloketta purkillisen, jotta saisin viime kesän punasipulisatoa vähän hupenemaan. Hillokkeen maustoin balsamiviinietikalla, rosmariinilla sekä mustapippurilla. Hilloke säilyy hyvin jääkaapissa useamman viikon, ellei tule syödyksi jo sitä ennen. Kannattaa kokeilla punasipulihilloketta ainakin liharuokien kanssa sekä hampurilaisten täytteenä.

Punasipulihilloke

350 g punasipulia
1 iso valkosipulin kynsi
1 dl vettä
1 1/2 tl suolaa
1/2 rkl kuivattua rosmariinia
mustapippuria myllystä
4 - 5 rkl balsamiviinietikkaa
3/4 dl hillosokeria

Kuori punasipulit, halkaise ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Kuori ja hienonna valkosipulin kynsi. Laita kattilaan punasipulit, valkosipuli ja vesi. Kiehauta ja hauduta välillä sekoittaen n. 10 - 15 minuuttia. Lisää joukkoon muut aineet, ja keitä n. 20 minuuttia. Purkita hilloke puhtaaseen lasipurkkiin. Säilytä viileässä.

tiistai 25. helmikuuta 2014

Kylmäsavulohi & kylmäsavustus


Meillä on jo monen monta vuotta haaveiltu mahdollisuudesta kylmäsavustaa ja palvata itse kalaa sekä lihaa. Nyt haave on vihdoin totta. Viikonloppuna sähköasentajamieheni väsäsi laitteen, jolla onnistuu sekä kylmä- että lämminsavustus. Puilla lämmitettävä savustuspönttö meillä onkin jo ollut monta vuotta lämminsavustusta varten. Kalojen savustamisessa pönttö on hyvä, mutta lihan palvaaminen on hankalaa. Liha kypsyy niin hitaasti, että savustus on ollut työlästä, kun pönttöön pitää jatkuvasti lisätä puita, jotta lämpötila pysyy sopivana. Nyt lihankin palvaus sujuu helpommin, koska sähköllä lämmön saa pidettyä koko ajan samana.


Savustinta varten tarvittiin vanha, toimiva sähköhella. No, vanhoja sähkölaitteitahan aina sähköasentajan nurkissa pyörii, joten hella piti vain kantaa varastosta pihalle savustuspaikalle. Jos mielii pelkkää kylmäsavustuslaitetta, jääkaappi on siinä tapauksessa hellaa parempi vaihtoehto, jolloin kylmäsavustus onnistuu lämpimämmilläkin keleillä, kun jääkaappi huolehtii viilennyksestä.


Sitten ostettiin kaupasta savustuslaatikko. Laatikko ja hella yhdistettiin putkella, jota kautta savu kulkeutuu laatikosta uuniin.


Savustuslaatikon sisälle laitettiin kylmäsavugeneraattori. Generaattori löytyi Tokmannilta parilla kympillä. Generaattorin vastuksen päälle laitetaan puukiekko (leppää tms.) ja vastuksen kuumetessa puu tuottaa puhdasta kytösavua ja aromia n. 2 tuntia. Sen jälkeen kiekko vaihdetaan uuteen. Eli koska kylmäsavustus vie aikaa monta tuntia, kiekon joutuu vaihtamaan jokusen kerran, ja niitä kuluu useampi. Lisäksi uuniin laitettiin anturi, joka mittaa savustuslämpötilaa. Jotain sähkökytkentöjäkin härveliin vielä tehtiin, niistä en ymmärtänyt mitään, mutta sitten olikin jo testauksen vuoro.


Edellisyön unet vienyt projekti oli siis kirjolohifileen kylmäsavustus. Laite saatiin toimintakuntoon vasta illalla, eikä maltettu kokeilua jättää myöhemmälle, joten yö kului puukiekkoja vaihtaen. Ennen kylmäsavustusta lohifile graavattiin. Kiloa kohden käytetään 50 g merisuolaa ja 20 g sokeria. Fileen annetaan suolaantua vähintään 8 tuntia. Graavauksen jälkeen kala kuivataan huolellisesti, ja sitten savustetaan 6 - 16 tuntia fileen koosta ja omasta mausta riippuen. Kylmäsavustus tapahtuu matalassa lämpötilassa 10 - 25 asteessa. Lämpötila ei saa missään vaiheessa nousta yli 32 asteen, koska silloin kala pehmenee. Kun kala on savustunut sopivaksi, file kääritään esimerkiksi voipaperiin ja annetaan tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Kylmäsavulohen voi myös pakastaa. Maku vain tasaantuu ja paranee entisestään. Nyt pitää uuniin löytää lisää sopivia ritilöitä, jotta samalla kertaa saisi kylmäsavustettua mahdollisimman monta filettä. Viidellä ritilällä onnistuisi 10 kirjolohifileen savustus. Lihan palvaustakin pitää pikimmiten testata.

maanantai 24. helmikuuta 2014

Pekonimuffinit


Tänään on ollut tosi väsynyt ja tokkurainen olo, kun viime yönä unet jäivät katkonaisiksi yhden projektin vuoksi. Aina välillä piti kesken unien nousta ylös huolehtimaan projektin toiminnasta. Niinpä tämä päivä on mennyt lähinnä velttoillessa, mutta sainpa sentään iltapäivällä leivottua suolaisia muffineja päivää piristämään.


Aloittaessani taas lihansyönnin, olen ihastunut pekoniin niin, että puolisokin on pekonin himoni huomannut, ja tässä yksi päivä toi kaupasta viisi pakettia pekonia. Jotain tuollaiselle pekonimäärälle piti alkaa heti tekemään, joten paistoin yhden paketillisen pekonia pieneksi silputtuna muffinien joukkoon. Lisäksi tietenkin sipulia ja valkosipulia sekä paprikaa. Lämpiminä muffinit eivät kaivanneet edes mitään levitettä päälleen. Uunituoreina pekonimuffinit ovatkin parhaimmillaan.


Pekonimuffinit
(n. 10 kpl)

75 g voita
2 dl kermamaitoa
2 kananmunaa
140 g pekonia
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 punainen paprika
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 rkl kuivattua persiljaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Päälle:
juustoraastetta

Leikkaa pekoni pieneksi silpuksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynsi. Halkaise paprika, ja poista siemenet. Leikkaa paprikan puolikkaat pieniksi kuutioiksi. Ruskista silputtu pekoni pannulla. Lisää joukkoon sipuli, valkosipuli ja paprika, ja jatka paistamista vielä hetken aikaa. Sulata voi. Sekoita jäähtyneen voisulan joukkoon kermamaito ja kananmunat. Lisää joukkoon pekoni-sipuliseos, ja mausta suolalla, mustapippurilla ja persiljalla. Sekoita nopeasti joukkoon keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe, ja lusikoi taikina muffinivuokiin. Ripottele muffinien pinnalle hieman juustoraastetta ja paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 15 minuuttia.


perjantai 21. helmikuuta 2014

Shoppailua netissä


Ruokaostoksia lukuun ottamatta teen suuren osan ostoksistani verkkokaupoista netin kautta. Verkkokauppoja löytyy laidasta laitaan, ja niissä on helppo asioida. On paljon mukavampaa istahtaa kotona tietokoneen äärelle kahvikupposen kanssa ja kaikessa rauhassa tehdä ostoksia, kuin lähteä kauppaan ihmisvilinän ja tungoksen keskelle. Tilaamalla ostokset ovat harkitumpia, eikä heräteostoksia tule tehtyä niin helposti. Verkkokaupat ovat usein myös pelastus näin maalla asujan kannalta katsottuna, koska maaseudulla kauppojen valikoimat ovat pienet ja suppeat, eikä varsinkaan erikoisempia tuotteita tahdo löytyä. Koska olen verkkokauppojen suurkuluttaja, tartuin mielelläni tilaisuuteen kokeilla Ostohyvitys.fi -palvelua, kun sitä minulle tarjottiin.


Ostohyvitys.fi -palveluun kuuluu noin 450 verkkokauppaa, joista yhteen pääsin tekemään ostoksia Ostohyvityksen sponsoroimana. Lähdin katselemaan millaista tarjontaa keittiötarvikkeista olisi, ja joukossa olikin ilokseni useampi verkkokauppa, joista keittiöön liittyviä tuotteita löytyy, mm. Kokkiman, Prisma, Zalando, Finnish Design Shop sekä Sokos. Omat ostokseni tein Sokoksen verkkokaupasta, koska löysin sieltä Pentikin Kasvimaa -sarjaa. Sain viime kesänä lahjaksi ison Kasvimaa -vuoan, ja ihastuin kuviointiin. Nyt oli hyvä tilaisuus hankkia lisää saman sarjan tuotteita. Kasvimaa -sarjasta tilasin pienemmän uunivuoan, tarjottimen sekä kuusi juomalasia. Lisäksi valitsin vielä muista tuotteista puisen leikkuulaudan.


Ostokseni maksoivat yhteensä 101,35 €. Ostohyvityksen avulla sain ostoksistani bonusta 4,75 % eli 4,81 €. Ostohyvitys.fi -palvelu on siis vähän kuin kauppojen bonuskorttisysteemit. Kun rekisteröidyt Ostohyvitykseen ja teet verkko-ostokset sen kautta, saat ostoksistasi bonusta. Bonus maksetaan tilillesi rahana. Jos teet paljon verkko-ostoksia, Ostohyvitykseen rekisteröityminen kannattaa. Palvelu on täysin ilmaista.


Eli ensin rekisteröidyt palvelun käyttäjäksi. Sitten kirjaudut sisään Ostohyvitys.fi -palveluun ja valitset sivuilta verkkokaupan, missä haluat asioida. Siirryt Ostohyvityksen sivuilta linkin kautta verkkokaupan sivuille, ja teet tilauksen normaalisti. Tilauksestasi saat bonusta, jonka prosentti on kauppakohtainen. Bonukset kirjautuvat Ostohyvitys-tilillesi, ja bonukset maksetaan sinulle rahana aina, kun bonusta on kertynyt vähintään 15 €.


Maistuis varmaan sullekin! -blogin lukijoille Ostohyvitys.fi haluaa tarjota Fazerin suklaalevyn kampanjasivuni kautta rekisteröitymisestä sekä palvelun kokeilemisesta. Suklaalevyn saa tehtyään ensimmäisen ostoksen Ostohyvityksen kautta.

Yhteistyössä: Ostohyvitys.fi

Fenkoli-katkarapusalaatti


Edellispäivänä tein lisukesalaatin fenkolista ja katkaravuista. Joukkoon laitoin myös jäävuorisalaattia, appelsiinia, kurkkua ja herneitä. Salaatin kastikkeeksi riitti hyvin oliiviöljy ja valkoviinietikka ripauksella mausteita. Parmesaanilastuja vielä loppusilaukseksi, ja salaatista tuli raikasta ja maukasta.

Fenkoli-katkarapusalaatti

1 fenkoli
pala jäävuorisalaattia
pätkä kurkkua
1 - 2 appelsiinia
2 - 3 dl pakastekatkarapuja
1 - 2 dl pakasteherneitä
kourallinen parmesaanilastuja

Kastike:
3/4 dl oliiviöljyä
2 - 3 rkl valkoviinietikkaa
1 tl suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria myllystä

Halkaise fenkoli ja poista kova kanta. Leikkaa fenkolin puolikkaat mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Paloittele jäävuorisalaatti. Siivuta kurkku ja leikkaa siivut ohuiksi suikaleiksi. Kuori appelsiini ja leikkaa lohkot kalvottomiksi. Paloittele hedelmäliha. Sulata katkaravut ja herneet. Sekoita salaatin ainekset keskenään kulhossa. Sekoita kastikkeen ainekset hyvin yhteen ja sekoita salaatin joukkoon. Anna maustua hetki viileässä ennen tarjoilua.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kipparin olut-kermakastike riistalle


Saimme viime viikolla ison pussillisen Yläneen Palvaamossa valmistettua peuramakkaraa. Monta pätkää tuli tuhottua jo lauantai-iltana laavulla nuotiossa paistaen, mutta kuusi makkaraa vielä jäi jäljelle. Peuramakkaroista en halunnut lähteä tekemään mitään perusmakkarakastiketta ruoaksi, joten eilen paistoin ensin loput makkarat kokonaisina hitaasti pannulla miedolla lämmöllä. Näin makkaroista tuli sellaiset kuin pitääkin, kuoresta tuli rapsakka ja sopivasti haukatessa napsahtava. Koska peuranliha on aika voimakkaan makuista, maksaa muistuttava, kastikkeeseenkin sai tulla paljon makua. Keittelin sitten makkaroille kastikkeen oluesta ja Kippari -savujuustokermasta. Paistetut makkarat laitoin sitten vielä hetkeksi hautumaan kastikkeen joukkoon. Voimakkaita makuja pehmentämään tein muusin perunoista ja bataatista. Bataatin makeus sopi hyvin makujen rinnalle. Lisukkeeksi paistoin vielä reilusti sipulia, ja karpalohillokekin sopi annokseen mukaan. Olut-kermakastike käy varmasti myös muussa muodossa olevalle riistalle, joten pitää joskus tehdä sitä uudelleen vaikka pihveille.

Kipparin olut-kermakastike riistalle

2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
4 dl Kippari -savujuustokermaa
1 - 1 1/2 dl olutta
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl soijakastiketta
2 tl timjamia
mustapippuria myllystä
suolaa

Sulata pannulla voi. Lisää joukkoon jauhot ja paista hetken aikaa, mutta älä ruskista. Sekoita joukkoon vähitellen kerma sekä olut. Mausta kastike hunajalla, soijakastikkeella, timjamilla, mustapippurilla ja suolalla. Kiehauta ja keitä miedolla lämmöllä n. 10 - 15 minuuttia. Tarjoile riistan kanssa.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Pasta Carbonara


Perjantaina käännettiin taas Toitskun nokka kohti Kivikylää ja käytiin lihaostoksilla. Mukaan lähti mm. savustettua aamiaispekonia, ja koska takaisin kotiin päästyämme kello oli jo paljon, ja nälkä kova, pekoni pääsi heti käyttöön. Eli valmistin meille Pasta Carbonarat, koska se ei vie paljon aikaa. Spagetit veteen kiehumaan, ja sillä välin pannulle pekonit ruskistumaan. Joukkoon valkosipulia ja lopuksi kermaan sekoitetut keltuaiset. Siinä vaiheessa spagetti onkin jo valmista. Valutus ja pekonisoosit joukkoon, sekä tietenkin reilusti raastettua Parmesania. Ei muuta kuin ääntä kohti! Paremmalla ajalla olisin paistellut vielä sipuliakin joukkoon, mutta valkosipulikin riitti hyvin. Välillä tulee joukkoon lisättyä myös sieniä. Mutta näinkin yksinkertaisimmillaan, Pasta Carbonara on tuhtia herkkua, ja varsinaista lohturuokaa, jos joku lohtua kaipaa...

Kuvaongelmiin taisin vihdoin saada ainakin jotain selvyyttä. Mutta nyt on edessä kova korjaustyö, koska joudun suuren osan blogini kuvista käymään uudelleen läpi. Eilen kuvaongelmaa miettiessä, kävi ilmi vielä sekin seikka, että eri selaimilla blogini kuvat näyttävät ihan erilaisilta. En ole tullut katsoneeksi muilla selaimilla kuin vain sillä, mikä koneessamme on käytössä, joten järkytys oli melkoinen, kun varsinkin Explorerilla moni kuvista oli sävyiltään aivan hirveä, täysin julkaisukelvoton. Hyvät Explorerin käyttäjät, olisitte ihmeessä vinkanneet tai ihan suoraankin sanoneet, että kuvieni värit ovat ihan syvältä sieltä. Olisin ymmärtänyt tarttua ongelmaan tosissani jo paljon paljon aikaisemmin. Eilen vihdoin monen tunnin mietinnän ja monen monituisen kokeilun jälkeen kuvaongelma vihdoin ratkesi, ja nyt pitäisi kuvien toivottavasti siirtyä nettiin juuri oikean sävyisinä. Ja jopa eri selaimilla katsottuna tuloksen pitäisi olla sama. Nyt vain seuraavat päivät kuluvat tässä koneen äärellä, kun joudun blogini kuvat korjaamaan, poistamaan postauksista vanhat ja siirtämään uudet versiot tilalle. Ihan jokaista kuvaa en jaksa uudelleen käydä läpi, vain ne kaikkein silmiin pistävimmät, joten jatkossakin Explorerin kanssa osa kuvista on hieman heikompia kuin mitä oikeasti pitäisi. Eikä näistä korjatuistakaan tule enää ihan alkuperäisten veroisia. Toivotaan nyt kuitenkin, että jatkossa kuvaongelma on poissa. Blogipohjani ei muuten Explorerilla näy ihan sellaisena kuin pitäisi, mutta se ei onneksi ole kovin suuri ongelma.

Pasta Carbonara

500 g spagettia

n. 200 g pekonia
2 valkosipulin kynttä
3 kananmunan keltuaista
2 dl kermaa
1 1/2 dl Parmesan -juustoa raastettuna
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan reilusti suolatussa vedessä. Paloittele pekonisiivut ja ruskista paloja pannulla. Lisää joukkoon hienonnetut valkosipulin kynnet ja jatka paistamista, kunnes valkosipuli kuullottuu. Vatkaa kulhossa keltuaiset ja kerma ja lisää pannulle pekonin joukkoon. Sekoittele hetki miedolla lämmöllä, kunnes kastike hieman sakenee. Sekoita kastike valutetun spagetin joukkoon ja lisää sekaan Parmesan. Mausta mustapippurilla ja tarkista suola. Tarjoa heti.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Reilun suklaasydämen muffinit


Ystävänpäiväksi en ehtinyt viikolla leipomaan mitään hyvää, joten tänä aamuna ryhdyin toimeen jo ennen aamukahvin juontia. Leivoin muffineja, joiden keskelle laitoin yllätykseksi palaset Fairmary Reilun kaupan suklaata. Muffinit kypsyivät uunissa sillä välin, kun sain aamun ensimmäisen kahvikupillisen juotua. Muffineista tuli kuohkeita ja pehmoisia, ja parasta niissä on ihana, suklainen sydän.


Reilun suklaasydämen muffinit
(12 kpl)

2 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
100 g voita sulatettuna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
1 levy Fairmary Reilun kaupan 70 % tummaa suklaata

Päälle:
tomusokeria

Vaahdota kulhossa kananmunat ja sokeri. Sekoita joukkoon jäähtynyt voisula. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää maito, ja sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina 12 muffinivuokaan. Paloittele suklaalevy 12 palaan ja upota palat muffinivuokiin taikinan keskelle. Kypsennä uunin keskitasolla 200 asteessa n. 12 - 15 minuuttia. Sihtaa hieman jäähtyneiden muffineiden päälle tomusokeria.


Reilun kaupan suklaan tuotannossa ei ole käytetty lapsi- eikä orjatyövoimaa. Ostamalla Reilun kaupan tuotteita, tuet kehitysmaiden viljelijöitä ja työntekijöitä.

torstai 13. helmikuuta 2014

Pulled Pork Pizza


Sunnuntaina uunissamme kypsyi pitkästä aikaa nyhtöpossu. Tämänkertainen kasslerpaisti oli n. 1,8 kilon painoinen, joten riivittyä lihaa tuli reilu määrä. Eilen sain ajatuksen kokeilla miten kaksi herkkua sopisi yhteen. Possua oli vielä sen verran jäljellä, että siitä riitti pizzan täytteeksi kahteen pellilliseen. Mitään tomaattikastikkeita pizzassa ei nyt tarvittu, koska lihaan oli sekoitettuna whiskey-cola bbq-soosi. Muutenkin halusin pitää täytteet simppelinä, joten nyhtöpossun lisäksi laitoin pizzaan vain paistettua punasipulia, ja päälle juustoraastetta. Heti uunista pois oton jälkeen lisäsin pizzojen päälle vielä säilöttyjä pepperoneja. Pulled Pork Pizzasta ei tullut mikään maailman kaunein pizza. Mutta sen minkä se häviää ulkonäössä, voittaa taas maussa. Makua pizzasta ei todellakaan puuttunut, ja todettua tuli, että hyvin nämä kaksi herkkua sopivat myös samaan pakettiin.

Pulled Pork Pizza
(1 pellillinen)

Pohja:
2 dl vettä
1 tl kuivahiivaa
n. 4 dl jauhoja
2 rkl öljyä
1 tl suolaa

Täyte:
Pulled pork & whiskey- cola bbq sauce
paistettuja punasipulirenkaita
juustoraastetta

Päälle:
säilöttyjä pepperoneja

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva ja suola. Vaivaa sekaan jauhot. Lisää loppuvaiheessa öljy. Kohota taikinaa n. 30 min. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle. Päällystä pizza pulled porkilla sekä paistetuilla punasipulirenkailla. Ripottele pintaan lopuksi juustoraastetta. Paista pizza uunissa 250 asteessa n. 15 min. Ota pizza uunista ja lisää päälle pepperoneja.

tiistai 11. helmikuuta 2014

Viimeiset siemenhankinnat, ensimmäiset itäneet taimet ja kasvilamppu vihdoin testissä


Jokunen aika sitten ostin viimeiset siemenet ensi kesän kasvatuksia varten lähikauppojen siemenvalikoimista. Tai ainakin luulisin, että siemeniä alkaa olla jo tarpeeksi hankittuna. En silti vanno, etteikö jotain heräteostoksia tulisi vielä tehtyä, koska siemenet ovat kaupoissa aina niin puoleensa vetäviä. Varsinkin multasormien alkaessa syyhytä kevätauringon paisteessa. Ainakin kaikki tarvittava on nyt hyötykasvipuolta varten valmiina. Keväämmällä ostetaan vielä istukassipulit sekä sertifioitua siemenperunaa.
  • Kesäkurpitsa 'Cucurbita Pepo Atena Ploka F1', kylvetään huhti-toukokuussa ruukkuihin. Kesäkuussa hallaöiden mentyä taimet istutetaan lämpimälle paikalle. Kastellaan runsaasti. Kullankeltainen, pitkänomainen ja satoisa.
  • Kesäkurpitsa 'Cucurbita Pepo Nimba', kylvetään huhtikuussa ruukkuihin. Touko-kesäkuun vaihteessa istutetaan ulos lämpimälle kasvupaikalle. Kannattaa peittää harsolla, kunnes kukinta alkaa. Pitkänomainen ja nopeakasvuinen lajike. Tummanvihreä ja harmaajuovainen.
  • Silpoydinherne 'Kelvedon Wonder', kylvetään toukokuun lopussa suoraan avomaalle. Vaatii tuennan. Palot korjataan täysin kehittyneinä, ja vain siemenet voidaan käyttää.
  • Basilika 'Dark Opal', kylvetään sisälle ruukkuihin helmikuusta lähtien. Avomaalla kasvatettaessa lyhyt esikasvatus tai suora kylvö kesäkuussa avomaalle. Lehdet ja nuoret versot käytetään ennen kukintaa. Yksivuotinen.
  • Basilika, kylvetään sisälle ruukkuihin helmikuusta lähtien. Avomaalla kasvatettaessa lyhyt esikasvatus tai suora kylvö kesäkuussa avomaalle. Lehdet ja nuoret versot käytetään ennen kukintaa. Yksivuotinen.
  • Timjami, voidaan kylvää suoraan avomaalle tai taimikasvattaa. Esikasvatus aloitetaan huhtikuun alussa. Sato kerätään ennen kukintaa. Käytetään tuoreena tai kuivataan. Monivuotinen. Talvisuojaus on tarpeellinen.

 

Viime viikon alussa, 4.2., kylvin ensimmäisen erän esikasvatettavia siemeniä, eli pitkän kasvukauden vaativia chiliä ja paprikaa. Sweet Chocolate -paprikan sekä Hot Padron -chilin siemenet olivat ostettuja, lisäksi kylvin viime keväänä kaupan minipaprikoista talteen ottamiani siemeniä.


Siemenet itivät jo muutamassa päivässä. Chilit ja paprikat itävät parhaiten lämpimässä ja pimeässä. Hyvä idätyspaikka on esimerkiksi kylpyhuoneessa lattialämmityksen päällä. Koska itse pelaan siemenien kanssa nyt kellarikerroksessa, laitoin kylvöastiat pannuhuoneeseen pannun päälle. Heti itämisen jälkeen astiat siirretään viileämpään ja valoisaan paikkaan. Koska kellarikerroksessa ei ole kuin ikkunaluukku, pääsin vihdoin aloittamaan mielenkiintoiset testaukset hankkimallani kasvilampulla. Mieheni teki lampulle telineen, missä lamppua on nyt kätevä siirtää aina tarpeen tullen ylemmäs. Pikkuruiset taimet ovat olleet nyt lampun alla eilisillasta lähtien, ja aamuun mennessä olivat ainakin suoristaneet itseään ja pikkuiset lehdet saaneet hyvän, vihreän värin. Jännittävää nähdä, miten jatkossa käy...


Toivottavasti kukaan ei ala ihmettelemään kellarikerroksestamme tulevaa outoa valonkajastusta. On aika metkan näköistä ulkona pimeään aikaan. No, ainakin kaikki kasvatettavat kasvit ovat laillisia.


Lisään tämän vielä vähän jälkijunassa. Huomasin juuri, että edellisiltana kylvetty basilikakin oli jo noussut pintaan. Kylvöastia oli myös pannuhuoneen lämmössä pimeässä. Nyt siirsin basilikatkin valoon.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kookosmausteista lohicurrya & munanuudeleita


Tällä hetkellä ei päivitysten tekeminen blogiin kauheasti innosta, koska Blogger muuttaa useimpien kuvieni sävyt, kun siirrän niitä tänne. Ei auta, vaikka olen käynyt Google-tilini asetuksia tarkistamassa. Olen poistanut käytöstä automaattiset kuvanparannukset sekä pikaparannukset, mutta silti värisävyt muuttuvat huonompaan suuntaan alkuperäisestä. Latistaa intoa melkoisesti. Tässä kuitenkin resepti eilisen ruokaan. Lohta oli ostettuna ja etsein sopivan reseptin Curryruoat -kirjasta kokeiltavaksi. Kookosmaitopohjainen lohicurry sopivasti potkua antavin maustein oli todella mainiota vaihtelua lohiruokiin, kun useimmiten lohta tulee valmistettua vain uunissa tai pannulla paistaen. Ruoan valmistamiseen ei mennyt edes puolta tuntia, mutta maut olivat niin kohdallaan kuin olla voi. Harvoin tulee käytettyä nuudeleita muuta kuin kanakeitossa, mutta lohicurryn kanssa nuudelit oli täydellinen valinta. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi lohicurryn valmistus.

Kookosmausteista lohicurrya & munanuudeleita

400 g lohifileetä
1 purjo
1 sipuli
1 punainen chili
2 sitruunaruohoa
20 g tuoretta inkivääriä
2 rkl öljyä
2 tl keltaista currytahnaa
1 tlk (400 ml) kookosmaitoa
suolaa
sokeria
1 - 2 rkl osterikastiketta
200 g munanuudeleita

Leikkaa ruodoton ja nahaton lohifilee sopiviksi paloiksi. Pese purjo ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Kuori ja hienonna sipuli. Halkaise chili, poista siemenet ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Poista sitruunaruohoista kannat, puumaiset uloimmat lehdet ja lehtien kuiva latvaosa. Leikkaa tyviosat ohuiksi vinoviipaleiksi. Raasta kuorittu inkivääri hienoksi. Kuumenna öljy ja kuullota sipuli, chili ja inkivääri. Lisää purjo, sitruunaruoho, currytahna ja kookosmaito. Mausta suolalla ja hauduta 3 - 4 minuuttia. Lisää lohipalat, mausta sokerilla ja osterikastikkeella. Jatka kypsentämistä vielä 3 minuuttia. Kiehauta kattilallinen vettä. Lisää munanuudelit, ota kattila levyltä ja hauduta 5 minuuttia. Sekoita ja valuta siivilässä. Annostele nuudelit kulhoihin ja lusikoi päälle curry.


torstai 6. helmikuuta 2014

Runebergintortut


Eilen oli pakko leipoa vielä illalla Runebergintorttuja, koska muuten niitä uhattiin ostaa kaupasta. Äkkiähän näitä tekee itsekin, ja tulevat edullisemmaksi kuin se kaupan kahden tortun pakkaus, joten olihan se sitten toive toteutettava. Näistä tortuista tuli tosi meheviä. Ne eivät vaatineet kostutusta ollenkaan. Vadelmahilloa laitoin torttuihin reilusti. Osan hillosta laitoin jo ennen paistoa, ja paiston jälkeen vielä lisäsin. Tortut tein silikonisissa muffinivuoissa. Tortuista tuli aika reilun kokoisia ja taikinaa riitti seitsemään vuokaan. Ihan sopiva määrä meille.

Runebergintortut

1 1/2 dl juoksevaa kasvirasvavalmistetta
1 1/2 dl sokeria
2 kananmunaa
1/2 dl maitoa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl korppujauhoja
1 dl mantelijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus jauhettua inkivääriä
muutama tippa karvasmanteliaromia

Lisäksi:
vadelmahilloa
tomusokerikuorrutetta

Vaahdota kasvisrasvavalmiste ja sokeri keskenään. Lisää yksitellen kananmunat hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon kerma sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Mausta taikina karvasmanteliaromilla. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Tee vuokiin syvennys taikinaan ja täytä vadelmahillolla. Paista uunissa 200 asteessa n. 15 min. Jäähdytä. Lisää torttujen päälle vadelmahilloa ja koristele tomusokerikuorrutteella.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Helposti lisämakua ruokiin


Vuoden ensimmäisessä Blogirinki -kampanjassani on tuotteena Valio Crea -maustetut ruokakermat. Ruokakermat on pakattu uudistuneisiin korkkipakkauksiin, joita on helppo käyttää, ja korkin ansiosta purkin saa hyvin suljettua, jos kaikki kerma ei kulukaan kerralla. UHT-käsittelyn ansiosta tuotteilla on pitkä päiväys, joten kermoja voi huoletta ostaa jääkaappiin vaikka varoiksi. Makuina maustetuissa ruokakermoissa on vanhat tutut kolme juustoa, kolme sipulia, Aura -sinihomejuusto, Mustapekka -pippurijuusto sekä Kippari -savujuusto. Uutena makuna on basilikaa, ruohosipulia ja oreganoa sisältävä kolme yrttiä, joka onkin oiva lisä maustettujen ruokakermojen makumaailmaan.

Kampanjassa tehtävänä oli kehitellä kaksi reseptiä Valio Crea -maustettuja ruokakermoja käyttäen sekä lisäksi tehdä Instagram-videot molempien reseptien kokkaamisesta. Toiseen reseptiin sain käytettäväksi Kippari- savujuuston makuisen ruokakerman, joka on meidän taloudessa suosikki maustetuista ruokakermoista. Mielessäni oli jo pitkään pyörinyt jonkinlainen palsternakkamuhennos omenalla höystettynä kalan lisukkeeksi ainaisen perunan tilalle. Nyt sain loistavan tilaisuuden kampanjan yhteydessä toteuttaa ajatuksen, koska päättelin savujuuston antavan muhennokselle sopivaa lisämakua. Hienosti palsternakka, omena ja savujuusto sopivatkin yhteen ja muhennos toimi ainakin paistettujen lohiperhosten seurana. Palsternakasta on tullut yksi lempijuureksistani. Se on maukkaan makuinen, ja sen yhtenä hyvänä puolena on myös se, että se kypsyy aika nopeasti muihin juureksiin verrattuna. Niinpä tämä muhennos valmistuu nopeasti. Eniten aikaa vie palsternakkojen kuoriminen ja paloittelu, mutta siihenhän voi aina ottaa avuksi vaikka muita perheenjäseniä, ja niin ruoka valmistuu käden käänteessä.



Kipparin omenainen palsternakkamuhennos

50 g Valio voita
1 sipuli
800 g palsternakkoja
1 - 2 hapahkoa omenaa
2,5 dl Valio Crea Kippari -ruokakermaa
maun mukaan suolaa
ripaus mustapippuria myllystä
n. 1 rkl tuoretta tai kuivattua timjamia

Sulata pannulla voi. Kuullota voissa kuorittu ja hienonnettu sipuli pehmeäksi. Lisää joukkoon kuoritut ja kuutioidut palsternakat, ja paista 10 - 15 minuuttia, kunnes palsternakka alkaa pehmenemään. Lisää joukkoon Valio Crea Kippari -ruokakerma sekä kuoritut ja kuutioidut omenat. Jos haluat muhennoksesta kermaisempaa, lisää enemmän kermaa kuin ohjeessa mainitaan. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä 5 - 10 minuuttia, kunnes palsternakka on kypsynyt ja kerma hieman vetäytynyt. Sekoita muutaman kerran haudutuksen aikana. Mausta muhennos suolalla, mustapippurilla sekä timjamilla. Tarjoile esimerkiksi paistetun tai uunissa kypsennetyn kalan lisukkeena.


Toiseen reseptiin sai vapaasti valita minkä kerman tahansa. Uutta kolmen yrtin ruokakermaa teki tietenkin mieli heti testata, ja se varmasti olikin kaikkein paras valinta tähän pizzapannariin, joka minulla oli mielessä toiseksi reseptiksi. Yrttinen ruokakerma antoi pannaripohjaan todella hyvän ja pizzamaisen maun. Pannarin päälle ei enää ollut ollenkaan tarvetta ripotella lisää yrttejä. Täytteeksi laitoin mieheni suosikkipizzatäytteet eli kinkkua, suolakurkkua, säilöttyjä pepperoneja sekä persikkaa. Täytteitä pizzapannariin voi tietenkin vaihdella mielensä mukaan, mutta kannattaa laittaa niitä maltillisesti, jotta pannaripohja pääsee kypsymään kunnolla. Pizzapannari on todella nopea ja helppo valmistaa. Se maistuu ilta- tai välipalana, ja sunnuntaibrunssillakin se on kiva tarjottava.


Kolmen yrtin pizzapannari

Pohja:
2 1/2 dl Valio Crea kolmen yrtin -ruokakermaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
ripaus suolaa

Täytteet:
2 - 3 rkl tomaattikastiketta
n. 50 g kinkkusuikaleita
muutama suolakurkun siivu
1 - 2 säilykepersikan puolikasta
1 - 2 dl Valion kevyempi pizzajuustoraastetta
muutama säilötty pepperoni

Sekoita keskenään tasaiseksi Valio Crea kolmen yrtin -ruokakerma ja vehnäjauhot. Riko joukkoon kananmunat ja vispaa taikina tasaiseksi. Sekoita joukkoon ripaus suolaa. Kaada pannaritaikina voideltuun piirakkavuokaan ja kypsennä uunin keskitasolla 225 asteessa n. 10 min. Ota vuoka uunista ja levitä pohjalle tomaattikastiketta. Ripottele pinnalle kinkkusuikaleet, suolakurkun siivut, paloiteltu persikka sekä juustoraaste. Jatka kypsentämistä uunissa vielä n. 15 minuuttia, kunnes pannaripohja on kypsynyt ja pinta saanut väriä. Ota vuoka uunista ja laita päälle vielä muutama pepperoni.


Tämä Blogiringin kampanja oli tähän astisista kaikkein vaativin ja tämän eteen joutui tekemään ihan mahdottomasti töitä. Stressikäyrä oli huipussaan. Luulin jo, ettei tämä postaus tule koskaan näkemään päivänvaloa, ja olin valmis luovuttamaan, koska älypuhelimessani ei Instagramin videotoiminnot toimineetkaan niinkuin pitäisi. En pystynyt videoklippejä editoimaan Instagramissa, vaan piti keksiä jokin muu konsti. Aikataulukin oli tiukka. Pienessä ajassa tuli kuitenkin paljon opittua uutta, tekniset ongelmat tuli selätettyä, ja sain kuin sainkin videot ja postauksen tehtyä.  Koskaan ei pidä luovuttaa. Valio Crea -kampanjasivustolta löydät lisää tietoa ruokakermoista, sekä reseptejä ja kokkausvideoita.

http://blogirinki.fi/

Yhteistyössä: Valio Crea

tiistai 4. helmikuuta 2014

Burgundinpata hirvestä

 

Vihdoin saatiin taas muutama palanen riistaa, hirven lihaa ja peuraa. Hirven paistia otin heti sulamaan, ja viikonloppuna tein siitä aina niin herkullista Burgundinpataa. Burgundinpadan teenkin aina hirvestä, koska meillä edelleen toinen ruokailija pelkää hullun lehmän tautia, eikä meillä sen vuoksi koskaan käytetä naudanlihaa. Hirven kanssa pataan meni pekonia, mutta possun kylkisiivutkin kelpaisivat yhtä mainiosti. Sipulilaatikosta valikoin pataan viime kesän sipulisadon pienimmät sipulit, jotka saivat padassa muhia ihan kokonaisina. Mitä niitä suotta pilkkomaan. Kokonaisia säilykeherkkusieniä, ja  porkkanaa meni reiluina lohkoina mukaan. Sitten tietenkin se punaviinipohjainen liemi, joka tekee padasta Burgundinpadan. Viiniksi ei kannata valita ihan mitä tahansa viiniä. Jos viini ei maistu juodessakaan hyvältä, ei se maistu padassakaan. Huonolla viinillä myös padasta saa helposti huonoa. Viiniksi kannattaa valita hyvä, marjaisa Pinot Noir -rypäleistä valmistettu punaviini, joka maistuu myös lasista juotuna. Pata muhi uunissa reilu pari tuntia ja sitä syötiin perunamuusin ja karpalohillokkeen kanssa. Samaa viiniä kuin padassakin oli, juotiin ruokajuomana. Onneksi pataa oli reilusti ja siitä riitti seuraavan päivän ateriaksikin. Uudelleen lämmitettynä oli melkein vieläkin parempaa kuin valmistuspäivänä.


Burgundinpata hirvestä

n.  1,3 kg hirven paistia kuutioina
n. 200 g pekonia paloiteltuna
n. 20 pikkusipulia kuorittuna
5 valkosipulinkynttä reiluina viipaleina
5 porkkanaa kuorittuina reiluina lohkoina
1 prk kokonaisia herkkusieniä
4 - 5 rkl vehnäjauhoja
5 dl vettä
5 dl punaviiniä
2 lihaliemikuutiota
1 prk tomaattipyrettä
1 - 2 rkl kuivattua timjamia
mustapippuria myllystä
3 laakerinlehteä
(suolaa)

Ota liha hyvissä ajoin huoneen lämpöön ennen paistamista. Kuivaa lihakuutiot ja ruskista pienissä erissä. Ruskista myös pekoni. Laita lihat sipuleiden, porkkanoiden ja herkkusienien kanssa uunipataan. Sekoita joukkoon vehnäjauhot, tomaattipyre, timjami, mustapippuri, sekä laakerinlehdet. Kaada lihojen paistamisen jälkeen vesi paistinpannulle, jotta saat lihojen paistinliemet talteen. Sekoita veteen lihaliemikuutiot. Kaada lihaliemi ja punaviini pataan lihojen päälle. Hauduta pataa uunissa 150 - 175 asteessa 2 - 3 tuntia. Tarkista suola. Tarjoa esim. perunamuusin kanssa.


Vihdoin pääsin testaamaan myös joululahjaksi saamaani isoa valurautapataa. Tässä saa tehtyä isommankin padan kerralla. Juuri ja juuri pata mahtui kannen kanssa uuniimme. Valurautainen pata on todella painava. Uunin ritilä olikin kovilla ja hieman notkollaan koko hauduttamisen ajan.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Jauhelihapiirakka


Kirjolohipiirakka oli niin hyvää, että pakko oli viikonlopuksi taas leipoa ja tällä kertaa kokeilla jauhelihatäytettä. Koska noita rahkavoitaikinareseptejä näkee sekä leivinjauheella että ilman, kokeilin tällä kertaa taikinaa leivinjauheen kanssa. En tiedä johtuiko leivinjauheesta, vai vain harjoituksesta sekä hieman pidemmästä kypsentämisajasta, mutta nyt piirakassa taikina oli rapsakampaa ja lehtevämpää kuin lohipiirakassa. Jauhelihaversiokin oli hyvää, mutta lohi vie silti voiton. Molempia kuitenkin tehdään jatkossakin.


Jauhelihapiirakka

Taikina:
250 g pehmeää voita
200 g maitorahkaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1,5dl puuroriisiä
5dl vettä
2 keitettyä kananmunaa
500 g jauhelihaa
1 iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
suolaa
jauhettua valkopippuria
paprikajauhetta

Voiteluun:
1 kananmuna

Sekoita voi, jauhot ja leivinjauhe keskenään käsin kulhossa. Lisää rahka ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna jähmettyä viileässä. Keitä puuroriisi kypsäksi. Ruskista jauheliha pannulla. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet ja ruskista pannulla. Sekoita keskenään kypsä puuroriisi, ruskistettu jauheliha, ruskistetut sipulit sekä haarukalla hienonnetut kananmunat. Mausta seos suolalla, valkopippurilla sekä paprikajauheella. Kaulitse taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Ota pieni osa taikinaa talteen, jos haluat koristella piirakan. Levitä täyte toiselle puolelle levyä ja käännä toinen puoli taikinasta täytteen päälle. Painele reunat tiiviisti kiinni. Koristele erilaisilla taikinakuvioilla. Voitele piirakka ja pistele haarukalla pintaan reikiä. Paista alatasolla 200 asteessa n. 40 minuuttia.


lauantai 1. helmikuuta 2014

Pienen pullakirjan voittaja


Arvontaan osallistumisaika on nyt päättynyt. Voittaja ratkesi tällä kertaa arvontageneraattorin avustuksella, eli annoin jokaiselle osallistujalle numeron kommentointijärjestyksessä. Generaattori antoi luvuksi 13, eli pullakirjan saa omakseen 13. kommentin jättänyt. Ja se kommentti on tämä: "Mukana arvonnassa, auringonkukka3@wippies.fi :)".

Onnea voittajalle ja iloisia leipomishetkiä kirjan parissa! Postitan kirjan pikimmiten, kunhan saan osoitetiedot.