Kardemummaiset mustikkapannukakut ternimaidosta (Pancakes)

Tänä aamuna hemmottelin vapaapäivää viettävää miestä paistamalla aamukahville mustikkapannukakkuja. Pannukakut maustoin marjojen, ja erityisesti mustikan, kanssa hyvin yhteen sopivalla kardemummalla. Taikinaan käytin ternimaitoa, joten siihen ei tarvinnut lisätä ollenkaan kananmunia. Pannukakut voi tietenkin tehdä myös tavallisesta maidosta, jolloin joukkoon pitää lisätä pari kolme kananmunaakin. Pannukakut syötiin kermavaahdon kera. Ei paljon parempaa aloitusta voisi päivälle olla.

Kardemummaiset mustikkapannukakut ternimaidosta (Pancakes)

5 dl ternimaitoa
6 - 7 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
n. 1/2 dl sokeria
ripaus suolaa
2 rkl juoksevaa kasvirasvavalmistetta tai sulatettua voita
3 dl pakastemustikoita

Paistamiseen:
juoksevaa kasvirasvavalmistetta tai voita

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon maito. Sekoita taikina tasaiseksi ja lisää joukkoon rasva sekä jäiset mustikat. Kuumenna lettupannu ja paista rasvassa taikinasta pannukakkuja. Käännä, kun alapinta saa hyvän värin ja taikinan pinta alkaa hieman kuplia. Tarjoile kermavaahdon tai jäätelön kanssa.

Syntymäpäivä- & avajaisjuhlat laavulla

 

Syksy on ollut todella kiireistä aikaa. Kaikenlaisia töitä ja projekteja on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Tunnit vuorokaudessa eivät ole meinanneet riittää, että kaiken saisi valmiiksi. Yksi isompi projekti oli oman laavun rakentaminen. Vaikka laavu onkin ihan pikkuinen, hirsirakentamiseen meni kuitenkin paljon aikaa. Laavua rakennettiin aina, kun vähänkin oli ylimääräistä aikaa.

Aikaisemmin käytiin usein viikonloppuisin lenkkeilemässä luontopoluilla ja pysähdyttiin reittien varsilla olevilla yleisillä laavuilla paistamaan makkaraa ja syömään eväitä. Se harrastus piti vain jättää, koska liian usein törmättiin irrallaan juokseviin koiriin, ja syntyi vaaratilanteita niiden koittaessa oman koiramme kimppuun.

 

Alkuvuonna ostettiin metsätilkku, ja siitä virisi idea rakentaa ikioma laavu omaan metsään. Ainoa huono puoli laavun rakentamisessa oli se, ettei rakennuspaikalle päässyt millään moottoriajoneuvolla. Kaikki rakennustarvikkeet ja työkalut, sementit, laavuhirret, katto- ja lattialankut, huoparullat, rautatangot ynnä muut piti kantaa pitkän matkan takaa paikalle epätasaista metsämaastoa pitkin. Sen päivän jälkeen, kun hirret kannettiin yksitellen paikalle, tiesi muutaman päivän ajan jotain tehneensä...

 

Kerros kerrokselta laavu kuitenkin hiljalleen syksyn mittaan metsään nousi. Hirsien väliin laitettiin pellavanauhaa tiivisteeksi, jottei väleistä tule kylmää vetoa. Hirret yhdistettiin toisiinsa useammasta kohtaa rautaisilla hirsitapeilla. Vihdoin saatiin laavulle katto juuri ennen isompia vesisateita ja viimeiseksi jätettiin lattia. Katto saa nyt talven yli olla pelkkänä huopakattona. Keväällä on tarkoitus muuttaa katto maakatoksi. Huovan päälle tulee vielä patolevy ja katon reunoille reunalaudat. Sitten on aikamoinen maan kärrääminen, että katto saadaan maata täyteen. Ainakin ensimmäisen kesän haaveena on, että katolla kukkisi siniset ruiskaunokit ja punaiset unikot... Laavu saatiin valmiiksi sopivasti miehen syntymäpäiväjuhliksi. Lauantaina vielä tehtiin viimeinen silaus ja etukulmiin rakennettiin kulmapenkit. Sunnuntaina päästiin sitten jo laavulle juhlimaan sekä laavun avajaisia että miehen 40-vuotissyntymäpäiviä.

Nuotiopaikka ei myöskään vielä ole valmis. Nuotiota varten pitää vielä tehdä joku kehikko ja sitten kehitellä siihen ritilää ja muuta tarpeellista. Mutta onnistuu keittelyt ja paistelut nyt aluksi myös pelkällä avonuotiolla.

Ennen laavulle lähtöä juotiin kotona kakkukahvit. Laavulla ei siis tarvinnut enää kahvia keitellä. Sen sijaan pannussa keitettiin glögiä. Lohifile laitettiin nuotion viereen loimuttumaan.

 

Lohifile kiinnitettiin laudanpätkälle kiinni ja lauta sopivalle etäisyylle nuotiosta. Filettä sivellään välillä suolavedellä, joka riittää antamaan kalalle sopivan suolan. Loimulohi on valmista, kun pinnassa on sopivasti väriä.

Nuotiolla piti tietenkin paistaa myös makkaraa tikun päässä. Useammasta makkaralajista sai valita mieluisensa tai maistella vaikka kaikkia.

Ruokajuomaakin piti olla. Kylmä juoma maistuikin, koska eiliseksi sattui lämmin päivä ja nuotion äärellä oli niin kuuma, että osa tarkeni jopa t-paitasillaan.

 Lämpimästä huolimatta, kuuma glögikin kelpasi. Pienellä rommiterästyksellä...

Loimulohen ja makkaran lisäksi tarjolla oli kreikkalaista salaattia sekä coleslawta punakaalista tehtynä.

Laavulla oli mukava viettää aikaa ja juhlia. Ainoastaan vahti oli hieman allapäin, koska herkkuihin tottunut hauvelimme on kesästä saakka joutunut syömään virtsakivien vuoksi pelkästään omaa erikoiskuivamuonaansa. Laavullakin se joutui tyytymään kuiviin nappuloihinsa, vaikka nenään tulvi herkulliset tuoksut lohesta ja makkarasta. Terveys kuitenkin ennen kaikkea. Onneksi vaiva on sentään tiukalla ruokavaliolla korjattavissa, kun aluksi vaivan ilmetessä luultiin jopa, että munuaiset on pettäneet, ja se olisi ollut menoa viikossa tai parissa...

Iltakin pimeni ennen kuin ehdimme laavulta pois. Laavun jälkeen lämmitettiin sauna, jotta saatiin nuotiosavun haju pois. Sen jälkeen maistuikin jo taas kakkukahvit.

Toivottavasti seuraavalla kontrollikäynnillä herkkusuukin saa jo luvan välillä vähän makkaraa syödä, että sekin uudestaan innostuisi laavuilusta. Eikä sitä koskaan tiedä, mitä metsän eläimiä laavulla ollessa näkee. Ainakin paljon kettuja ja peuroja alueella liikkuu. Mielenkiintoista onkin nähdä minkälaisia kulkijoita riistakamera laavualueelta tallentaa...

40 v. täytekakku kakkukuvalla

Aviomieheni täytti viime viikolla pyöreitä vuosia. Työvuoroista johtuen syntymäpäivää päästiin juhlimaan vasta eilen. Syntymäpäiväsankarin halusin yllättää kakulla, jossa koreilisi päivänsankari itse, ja muutenkin halusin kokeilla ensimmäistä kertaa syötävää kakkukuvaa. Kakkukuvan tilasin Leipurin Putiikista. Pikkaisen pelkäsin, ehtiikö kuva viikonlopuksi, kun pähkäilin kakkukuvan käyttöä ihan viime tinkaan. Kuvatilauksen tein edellisviikonloppuna, mutta toimitus oli onneksi nopeaa, ja kuva tuli ihan parissa päivässä. Kuva on painettu ohuelle sokerimassalle, ja sen käyttö oli helppoa. Hetken aikaa kakun päällä oltuaan, kuva leikkaantui ihan helpolla, ja hyvän näköisenäkin pysyi tuntikausia. Kakkukuvasta jäi hyvät käyttökokemukset, joten näitä käyttää mielellään jatkossakin, kun haluaa hieman spesiaalimman kakun.

40 v. täytekakku kakkukuvalla

Vuokaan:
voita
vehnäjauhoja

Pohja:
1 1/2 dl perunajauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
6 kananmunaa
3 dl sokeria

Kostutukseen:
1 1/2 - 2 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
 

Täytteeksi:

ananashilloa

1 prk vispikermaa

500 g maitorahkaa

maun mukaan tomusokeria

banaanin siivuja

säilykekirsikoita

Kakun päälle:
1 prk vispikermaa

maun mukaan tomusokeria

Koristeeksi:

kakkukuva omalla kuvalla

suklaalehtikoristeita

Voitele irtopohjainen kakkuvuoka ja jauhota se vehnäjauhoilla. Sekoita keskenään kakkupohjan kuivat aineet. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Lisää vaahtoon kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa keskitasoa hieman alempana n. 35 - 40 min. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon maitorahka. Makeuta seos tomusokerilla. Kokoa kakku kakkuvuokaan. Kostuta jokainen kakkulevy vuorollaan vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Aseta ensimmäinen kostutettu kakkulevy vuoan pohjalle. Levitä päälle ananashilloa, kerma-rahkaseosta sekä banaanin siivuja. Aseta toinen kakkulevy päälle ja levitä päälle ananashilloa, kerma-rahkaseosta sekä halkaistuja säilykekirsikoita. Aseta viimeinen kakkulevy vuokaan. Laita kakku jääkaappiin tekeytymään. Poista kakku vuoasta tarjoilualustalle. Vaahdota vispikerma vaahdoksi ja makeuta tomusokerilla. Levitä vaahto veitsellä kakun reunoille ja kakun päälle ohut tasainen kerros. Aseta kakkukuva kakun päälle ja koristele kakku lopuksi suklaalehdillä.

Syntymäpäiväsankari ei halua kasvojaan nettiin julkiseen levitykseen, joten käsittelin kuvista kasvot. Jokainen voi mielessään miettiä tilalle oman mielensä mukaisen adoniksen.;)

Mätitahnasilakat uunissa

Taaskaan ei voitu kaupassa ohittaa silakoita ostamatta. Sen verran edullisia ovat tällä hetkellä ja silakkaruoat hyviä. Tarkoitus oli paistella pihvejä, mutta ruoanlaitto meni niin myöhäiseksi, etten viitsinyt enää alkaa silakoita pannulla paistelemaan, vaan tein helpot ja nopeat mätitahnatäytteiset pihvit uunissa kypsentämällä. Hyviä näinkin, ja terveellisempiä kuin pannulla voissa käristetyt.

Mätitahnasilakat uunissa

n. 600 g silakkafileitä
sitruunapippuria
mätitahnaa

Lado silakkafileet esim. leikkuulaudalle nahkapuoli alaspäin. Ripottele fileille sitruunapippuria ja pursota puolelle fileistä mätitahnaraidat. Levitä mätitahna tasaisesti fileille ja nosta toiset fileet mätitahnaisten fileiden päälle. Laita pihvit uunipellille leivinpaperin päälle ja kypsennä uunissa 200 asteessa n. 20 min.

Kaakaokakku

Mimmin keittiöstä löysin viikolla hyvän kakkuohjeen, jota oli hetimmiten kokeiltava. Pidän näistä vaivattomista resepteistä, missä taikinan teko on helppoa eikä vaadi montaa eri vatkausta ja seosten yhdistelyjä. Alkuperäisen reseptin mukaan kakkutaikinaan voi lisätä halutessaan punssia. Minä laitoin rommia, ja varmasti mm. viski toimisi yhtä hyvin. Kakusta tuli mehevää ja ihan suklaakakun veroista, vaikka se onkin vain kaakaojauheesta tehtyä. Tämä kakkuresepti jää meillä vakiokäyttöön.

Kaakaokakku

3 dl maitoa
1 1/2 dl sokeria
1 1/4 dl tummaa kaakaojauhetta
180 g margariinia tai voita
2 dl sokeria
3 isoa kananmunaa
4 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl vanilliinisokeria
(2 - 3 rkl punssia, rommia, viskiä tms.)

Mittaa maito, sokeri ja kaakaojauhe kattilaan. Kiehauta, ja nosta jäähtymään. Vatkaa rasva ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Mittaa kuivat aineet ja sekoita ne keskenään. Yhdistä rasva-sokerivaahtoon munat yksitellen ja laita muutama lusikallinen jauhoja aina välillä, niin taikina ei juoksetu. Yhdistä seokseen kylmä maito-sokeri-kaakaoseos, jauhot ja halutessasi alkoholi, ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan, tasoita pinta ja laita kakku paistumaan aluksi 150 asteiseen uuniin alatasolle. Anna kakun paistua rauhassa ja nosta loppupuolella lämpöä tarvittaessa hieman korkeammaksi n. 175 asteeseen. Kypsennysaika on n. 60 - 70 min. Kokeile kakun kypsyyttä tikulla, mutta varo paistamasta kakkua liian kuivaksi. Anna kakun jäähtyä vuoassa n. 5 min. ja kumoa se sitten varovaisesti leivinritilän tms. päälle. Jäähdytä kakku hyvin.

Ananashillo

Ajattelin ensin tehdä tuoreesta ananaksesta pitkästä aikaa herkullisen keikauskakun. Mieleni muuttui ja suunnittelin jo kokeilevani jonkinlaista jäädykettä, kunnes lopulta kuitenkin keittelin ananaksen hilloksi. Joukkoon laitoin myös reilun kokoisen sitruunan raastetun kuoren sekä siitä puserretun mehun antamaan hillolle myös hieman hapokkuutta. Lisämakua hilloon tuovat jouluiset mausteet, kaneli ja tähtianis. Viikonlopuksi pitäisi leipoa täytekakkua, ja ehkä ananashillo päätyy kakun täytteeksi. Tai sitten ei. Mieli voi matkan varrella muuttua vielä montakin kertaa...

Ananashillo

1 tuore ananas
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu
2 dl vettä
1 kanelitanko
3 tähtianista
n. 500 g hillosokeria

Kuori ananas ja poista kova keskusta. Paloittele ananas kattilaan ja lisää joukkoon sitruunan raastettu kuori ja mehu, sekä vesi. Lisää joukkoon kanelitanko ja tähtianikset. Keitä seosta n. 30 minuuttia, kunnes ananas alkaa pehmetä ja muuttaa väriään. Poista kanelitanko ja tähtianikset, ja soseuta hillo sauvasekoittimella. Joukkoon saa jäädä sattumiakin. Lisää soseeseen hillosokeri ja keitä vielä n. 10 minuuttia. Anna hillon jäähtyä n. 30 minuuttia välillä sekoitellen. Purkita hillo puhtaisiin, kuumiin lasipurkkeihin.

Myskikurpitsasämpylät

 

Kurpitsapiirakasta ylijääneen myskikurpitsan palan sain eilen käytettyä pois. Sadepäivä innosti leipomaan sämpylöitä ja raastoin loppukurpitsan taikinan joukkoon. Aiemmin olin jo paahtanut kevyesti öljytyt ja suolatut siemenet uunissa, ja nyt sain nekin käytettyä sämpylöiden päällä. Sämpylöistä tuli ihanan pehmeitä. Kunhan talven tullen alkaa taas olla enemmän aikaa, pitää ottaa jälleen tavaksi useammin leipoa itse sämpylöitä ja leipää. On se juuri uunista tullut leipä vain niin hyvää!

Myskikurpitsasämpylät

2 1/2 dl vettä

2 dl hienoksi raastettua myskikurpitsaa

1 tl suolaa

1 rkl tummaa siirappia

25 g tuorehiivaa

1 dl rouheisia sämpyläjauhoja

6 - 7 dl vehnäjauhoja

1/2 dl juoksevaa kasvirasvavalmistetta

Päälle:

kurpitsan siemeniä

Mittaa kulhoon vesi ja kurpitsaraaste, ja lämmitä mikrossa kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon suola, siirappi ja murennettu hiiva. Vaivaa joukkoon jauhot vähitellen ja lisää loppuvaiheessa rasva. Kohota taikinaa vedottomassa ja lämpimässä paikassa n. 1 tunti. Leivo taikina sämpylöiksi hyvin jauhotetulla alustalla. Laita sämpylät uunipellille leivinpaperin päälle ja kohota vielä liinan alla n. 30 min. Ripottele sämpylöiden pinnalle kurpitsan siemeniä ja paista uunin keskitasolla 225 asteessa 10 - 15 minuuttia.

Kirja-arvonta

Kesän ja syksyn mittaan blogin päivitystahti on kovasti hiljentynyt kiireiden vuoksi, mutta siitä huolimatta kävijöitä on riittänyt päivittäin kiitettävä määrä. Myös blogin 1-vuotispäivä ehti mennä heinäkuun lopulla ihan huomaamatta ohi. Kiittääkseni teitä kaikkia lukijoitani käynneistänne ja mukavista kommenteistanne sekä täyteen tulleesta ensimmäisestä vuodesta, laitan nyt pystyyn pienen arvonnan.

Ajattelin jonkun kivan keittokirjan olevan mukava palkinto, ja kirjakaupan hyllystä pisti silmään kirja nimeltä Perinteistä joulupöytään. Koska joulukin jo kohta taas alkaa olla ovella, mikäpä sen osuvampi palkintokirjaksi. Lähes 250-sivuisessa kirjassa on yli sata reseptiä, joista varmasti saa hyviä ideoita omaan joulupöytään, ja miksei reseptejä voisi käyttää muulloinkin. Lisäksi kirjasta löytyy vinkkejä joulukattaukseen, ja kirjassa on runsaasti tunnelmallisia jouluajan kuvia. Oikea jouluihmisen toivekirja siis, mutta kelvannee reseptiensä puolesta myös joulusta piittaamattomille.

Jos haluat kyseisen kirjan itsellesi, tai vaikka pukin konttiin laitettavaksi, voit kokeilla arpaonnea 1 - 3 arvalla. Ilmoitathan kuinka monella arvalla osallistut.

• Yhden arvan saat, kun kommentoit kommentointilaatikkoon.
• Yhden arvan saat, kun liityt blogini lukijaksi, tai jos jo olet liittynyt lukijaksi.
• Yhden arvan saat, kun linkität tämän arvonnan blogiisi tai facebook-sivuillesi. Linkityksessä voit halutessasi käyttää yllä olevaa kuvaa.

Osallistumisaikaa on tämän kuun loppuun eli 31.10.2013 saakka. Arvonnan suoritan heti marraskuun alussa. Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinuun yhteyden, jos voitto osuu kohdallesi.

Hyvää arpaonnea kaikille!
 

Banaani-karpalokakku & karamellikastike

Sain jälleen kutsun mukaan Blogiringin kampanjaan. Tällä kertaa kyseessä oli tuttu tuote, joten kutsu oli helppo ottaa vastaan. Eli Floran juhliessa ensi vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan, saimme kampanjoitavaksemme Flora Kulta -juokseva kasvirasvavalmisteen. Sekä Flora Kulta että Culinesse -juoksevat kasvirasvavalmisteet ovat paljon käytettyjä keittiössämme. Monessa tilanteessa on helppoa ja ennen kaikkea nopeaa, kun rasva on jo valmiiksi juoksevassa muodossa. Kasvirasvavalmisteet sopivat hyvin niin ruoanlaittoon kuin leivontaankin. Ja maku on kuitenkin lähellä voita.

Kampanjan tarkoituksena oli kehitellä juhlava arkiresepti. Mietein pitkään alanko kehittelemään jotain pääruokaa vai teenkö jonkun leipomuksen. Lopulta makea leipomus vei mietinnässä voiton, koska milläpä arkea voisi parhaiten juhlistaa? Ei millään, ainakaan meillä. Varsinkin näin syksyisin meillä on niin mahdoton kiire, ettei aina tahdo yhtä aikaa ehtiä ruokapöydän ääreen. Yhteiselle kahvihetkelle kuitenkin on useammin aikaa. Ja jo se tuntuu juhlalta, kun kerrankin ehdimme kahvin merkeissä yhdessä istumaan.

 

Leivonnaista lähdin kehittelemään karpaloiden ympärille, koska juuri sopivasti tuli käytyä suolla niitä poimimassa ämpärillinen. Sain ajatuksen leipoa helpon ja melko vaivattoman kahvikakun, jonka taikinan tekemiseen ei arkenakaan mene paljon aikaa. Tai kakun voi hyvin leipoa valmiiksi jo paremmalla ajalla. Vaikka viikonloppuna seuraavan viikon arkea ajatellen. Kakun maku vain paranee muutaman päivän aikana. Tai voi kakun jo hyvissä ajoin leipoa pakastimeenkin ja ottaa tarpeen tullen sulamaan huoneenlämpöön tai sulattaa nopeammin mikrossa.

Karpalon kaveriksi laitoin kakkutaikinaan banaania. Se miedontaa karpalon kirpeyttä ja antaa kakulle hyvän mehevyyden. Koska talvea kohti kovin mennään, mausteetkin kakussa ovat jo sen mukaiset, eli kanelia ja kardemummaa. Jottei kakusta olisi tullut liian arkinen, keitin kakun kuorrutteeksi vielä karamellikastikkeen, joka kruunaa kakun kuin kakun juhlavaksi. Karamellikastikkeen valmistukseen menee vain kymmenisen minuuttia, joten se hoituu arkenakin kiireen keskellä todella joutuisasti.

Karamellikastikkeella kuorrutettua banaani-karpalokakkua söimme vaniljajäätelön kanssa, ja toihan se hyvin arjen keskelle juhlan tuntua. Kakkua voisi äkkiseltään luulla hyvin äkkimakeaksi, mutta sitä se ei ollut ollenkaan, vaan juuri sopiva yhdistelmä makeaa ja kirpeää.

Banaani-karpalokakku & karamellikastike

Taikina:
1 1/2 dl Flora Kultaa
2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl karpaloita
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 1/2 tl soodaa
2 isoa kypsää banaania
1 1/2 dl maustamatonta jogurttia

Vuokaan:
Flora Kultaa
korppujauhoja

Karamellikastike:
1/2 dl Flora Kultaa
1 dl kuohukermaa
2 rkl fariinisokeria
2 rkl tummaa siirappia
1 tl vaniljauutetta

Koristeeksi:
karpaloita

Vatkaa Flora Kulta ja fariinisokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet ja karpalot keskenään. Jos käytät pakastettuja karpaloita, laita karpalot joukkoon jäisinä. Soseuta banaanit haarukalla. Sekoita kuivat aineet, banaanisose ja jogurtti vaahtoon, ja sekoita taikina tasaiseksi. Voitele ja jauhota kakkuvuoka korppujauhoilla. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 175 asteessa alimmalla tasolla n. 55 - 60 minuuttia. Jäähdytä ja kumoa kakku tarjoiluvadille. Valmista kakulle karamellikastike. Mittaa pannulle Flora Kulta sekä kuohukerma. Kiehauta ja lisää joukkoon fariinisokeri ja siirappi. Keitä n. 10 minuuttia. Ota pannu liedeltä ja mausta kastike vaniljauutteella. Kaada ja levitä karamellikastike kakun päälle ja koristele kakku lopuksi karpaloilla.

 

Yhteistyössä: Flora

Pumpkin pie eli kurpitsapiirakka

Yleensä kerran syksyssä tulee tehtyä kurpitsapiirakkaa, ja niin nytkin leivoin piirakan makeaksi herkuksi sunnuntain kahvitteluhetkeen. Normaalisti olen käyttänyt ihan tavallista pyöreää kurpitsaa, mutta tällä kertaa tein piirakan myskikurpitsasta. Pohjan olen aina tehnyt samalla reseptillä, mutta nyt teki mieli kokeilla hieman erilaista täytettä kuin aiemmin ja halusin täytteeseen mukaan myös kondensoitua maitoa. Kondensoitu maito on niin makeaa, ettei täytteeseen tarvinnut enää sokeria lisätä. Piirakkaan tuli täytettä paksu, mehevä kerros. Pohjalle ja reunoille riittää ohut kerros taikinaa. Vaniljajäätelön kanssa piirakanpalanen hupeni hetkessä.

Pumpkin pie eli kurpitsapiirakka

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
100 g voita
3 rkl kylmää vettä

Täyte:
500 g paloiteltua, kuoretonta ja siemenetöntä myskikurpitsaa
1/2 dl vettä
3 kananmunaa
1 prk kondensoitua maitoa
2 dl ruokakermaa
1 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä

Nypi vehnäjauhot, voi ja kaneli murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan seistä kylmässä noin puoli tuntia. Keitä kurpitsakuutioita ja vettä noin 30 minuuttia, tai kunnes kurpitsa tuntuu pehmeältä. Soseuta kuutiot ja anna seoksen jäähtyä. Sekoita kurpitsaseokseen munat, kondensoitu maito, ruokakerma ja mausteet. Painele taikina korkeareunaisen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kaada täyte piirakkapohjan päälle. Paista piirakkaa 175 asteessa uunin alatasolla noin 60 minuuttia. Tarjoile lämpimänä tai kylmänä jäätelön, kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.

Punakaali-perunasosevuoka

Punakaalia ei ole tullut käytettyä vuosikausiin. Nyt ostettiin valkokaalin sijaan yksi punakaali. Eihän ne maultaan paljoakaan eroa toisistaan, mutta ainakin väri tuo vaihtelua. Ja punakaali on myöskin C-vitamiinipitoisempi kuin hailakampi lajitoverinsa. Puolet punakaalista käytin eilen vuokaruokaan. Kaalin joukkoon laitoin pekonia, omenaa, sipulia ja valkosipulia, ja siitä tuli niin hyvää, etten lautaselle enää välttämättä olisi perunamuusia kaivannut. Olisin mieluusti syönyt itse kaalit ja toinen ruokailija olisi saanut perunamuusit. Mutta sellainen ehdotus ei vain mennyt läpi... Jos ei joka kerta jaksa alkaa koko vuokaa tekemään muusireunuksineen, niin tuota kaalisekoitusta tulee varmasti paisteltua ihan itsekseen eri ruokien lisukkeeksi. Punakaalista tehtäviin ruokiin kannattaa aina lisätä tilkka etikkaa tai vaihtoehtoisesti sitruunamehua. Ne auttavat säilyttämään kaalin värin.

Punakaali-perunasosevuoka

Perunasose:
800 g jauhoisia perunoita
nokare voita
maitoa
savusuolaa

Kaaliseos:
nokare voita
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 rkl sokeria
600 g punakaalia
2 rkl punaviinietikkaa
1 - 2 dl lihalientä
3 omenaa
280 g pekonia
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Keitä kuoritut ja lohkotut perunat vedessä kypsiksi. Kaada keitinvesi pois, ja soseuta perunat. Lisää joukkoon nokare voita ja maitoa sen verran, että muusista tulee pursotettavaa. Mausta savusuolalla. Pursota perunasose uunivuoan reunoille. Sulata pannulla nokare voita. Lisää kuoritut ja hienonnetut sipuli ja valkosipulin kynsi sekä sokeri. Kuullota, kunnes sipulit on pehmeitä. Lisää joukkoon suikaloitu kaali ja kuullota hetken aikaa. Lisää punaviinietikka ja lihaliemi. Hauduta kannen alla n. puoli tuntia välillä sekoittaen. Lisää hautuneen kaalin joukkoon kuoritut ja kuutioiksi paloitellut omenat. Hauduta vielä n. 20 minuuttia. Paista sillä välin paloitellut pekonisiivut kuivalla pannulla rapeiksi. Lisää kaalin joukkoon paistettu pekoni ja mausta mustapippurilla. Tarkista suola. Kaada kaaliseos uunivuoan keskelle. Paista uunissa 200 asteessa, kunnes muusireunus saa väriä.

Kerrosmaljat banaani-viikuna-granaattiomenahillokkeella

Eilen oli ylimääräistä aikaa ruoanlaitosta, koska edellispäivänä keittelin ison kattilallisen hernekeittoa, joten ei tarvinnut muuta kuin lämmittää keittoa nälän yllättäessä. Niinpä pitkästä aikaa tein jälkiruokaa ja kehittelin tällaiset kerrosmaljat. Ensin leivoin jälkiruokaa varten pellillisen viipaleleipiä, ja sitten keittelin hedelmistä hillokkeen. Banaanilikööripullo on kestänyt kauan. Se ei sellaisenaan ole ollut oikein makuuni, mutta sitkeästi olen sitä ottanut tilkan silloin ja toisen tällöin. Nyt, kun pullossa alkoi vihdoin pohja häämöttää, keksin käyttää likööriä muuhunkin kuin juomiseen. Ja likööri antoikin hillokkeelle niin kivan maun, että pitää ilmeisesti hankkia uusi pullo jälkiruokatarkoitukseen. Kun keksit ja hilloke olivat sopivasti jäähtyneet, sekoittelin keskenään turkkilaista jogurttia ja kermavaahtoa. Sitten vain kaikkia aineksia kerroksittain jälkiruoka-astioihin. Tuli ihan hurjan hyvää! Kekseihin käytin CocoVin kookossokeria ja kookosjauhoja, Ne voi kuitenkin hyvin korvata tomusokerilla ja vehnäjauhoilla.

Kerrosmaljat banaani-viikuna-granaattiomenahillokkeella
(4 annosta)

Viipaleleivät:
200 g voita
75 g mantelimassaa
3/4 dl tomusokeria
3/4 dl kookossokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kookosjauhoja
1 dl perunajauhoja

Banaani-viikuna-granaattiomenahilloke:
1 dl hienoa sokeria
1/2 dl vettä
2 tuoretta viikunaa
1/2 dl Crème de Bananes -banaanilikööriä
1 banaani
1/2 granaattiomena

Jogurttikerma:
1 dl kuohukermaa
2 dl turkkilaista jogurttia
maun mukaan tomusokeria

Valmista viipaleleivät. Sekoita pehmeä voi ja mantelimassa tasaisesti sekaisin. Lisää tomu- ja kookossokeri ja vatkaa vaahdoksi. Lisää taikinaan keskenään sekoitut kuivat aineet siivilän läpi. Sekoita taikina tasaiseksi ja jaa kolmeen osaan. Pyörittele osat noin 30 sentin pituisiksi tangoiksi ja laita tangot uunipellille leivinpaperin päälle. Paista tankoja uunin keskitasolla 200 asteessa 12 - 15 minuuttia. Anna jäähtyä. Leikkaa vinottain viipaleiksi ennen kuin kovettuu kokonaan. Mittaa kasariin sokeri ja vesi. Kiehauta ja keitä sokerilientä jonkun aikaa kasaan. Lisää joukkoon paloitellut viikunat ja banaanilikööri. Keitä vielä parin minuutin ajan. Ota kasari liedeltä ja lisää joukkoon viipaloitu banaani sekä granaattiomenan siemenet. Sekoita varovasti ja anna hillokkeen jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon turkkilainen jogurtti ja makeuta seos oman maun mukaan tomusokerilla. Murenna viipaleleipiä jälkiruoka-astioiden pohjalle. Lusikoi päälle jogurttikermaa ja päällimmäiseksi hilloketta. Tarjoile heti.

Lämmin halloumi-kvinoasalaatti

Viime viikolla tuli tehtyä taas kvinoasta salaattia. Tämä salaatti ei kuitenkaan ollut samanlainen kuin se, joka ei blogiin asti päätynyt puolukkamehusta värjääntymisen vuoksi, vaan ihan eri aineksista ja pikkaisen ruokaisampi. Onneksi tuota kvinoaa tuli vihdoin kokeiltua. Olen täysin ihastunut sen makuun ja koostumukseen, ja monikäyttöisyyteen. Pitää tässä joku päivä koittaa kokeilla myös millaista puuroa kvinoasta tulee.

Lämmin halloumi-kvinoasalaatti

2 dl kvinoaa
4 dl vettä
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 prk Pirkka isot valkoiset pavut
kourallinen kirsikkatomaatteja
n. 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
n. 1 dl mustia oliiveja
1/2 granaattiomena
loraus oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria myllystä
timjamia
ripaus jeeraa
1 pkt halloumia

Huuhtele kvinoa huolellisesti kuumalla vedellä ja kaada sitten kattilaan kiehuvaan veteen. Keitä noin 15 minuuttia. Kuori ja hienonna punasipuli ja valkosipulin kynsi. Valuta ja huuhtele valkoiset pavut. Siivuta kirsikkatomaatit ja oliivit. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit. Ota granaattiomenasta siemenet. Sekoita ainekset keitetyn kvinoan joukkoon. Kaada päälle loraus oliiviöljyä ja sitruunamehu. Mausta suolalla, mustapippurilla, timjamilla ja jeeralla. Paista siivutettu halloumi kuivalla pannulla molemmin puolin, kunnes pinta saa väriä. Tarjoile siivut heti lämpimien salaattiannosten päällä.

Aurajuusto-broilerilasagne

Lasagne on yksi lempiruoistani. Tähän saakka olen tehnyt vain kasvispitoisia lasagneja, ja silloin tällöin joukossa on ollut myös tonnikalaa. Nyt tein viikolla ensimmäistä kertaa lihaisan lasagnen broilerin suikaleista. Toisena pääelementtinä oli Aurajuusto, josta tein juustokastikkeen. Hetken mietein, uskallanko laittaa joukkoon myös persikkaa, mutta uskallus kannatti ja pieni makeus oli vain hyvänä lisänä muiden makujen joukossa.

Aurajuusto-broilerilasagne

täysjyvälasagnelevyjä

Broilerikastike:
ruokaöljyä
500 g broilerin suikaleita
1 iso sipuli
3 valkosipulin kynttä
1 iso porkkana
1 punainen chili
1 punainen paprika
1 prk paseerattua tomaattia
1 dl vettä
kourallinen aurinkokuivattuja tomaatteja
maun mukaan broilerimaustetta
ripaus sokeria
basilikaa
oreganoa
mustapippuria myllystä
tilkka currya

Aurajuustokastike:
3 - 4 rkl voita
3 - 4 rkl vehnäjauhoja
7 dl maitoa
1 pkt Aurajuustoa
maun mukaan suolaa

1 pieni prk persikoita

Pinnalle:
Emmental -juustoraastetta

Ruskista broilerin suikaleet pannulla öljyssä. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuori ja raasta porkkana hienoksi raasteeksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna pieneksi. Poista paprikasta siemenet ja kuutioi pieneksi. Kuullota kasvikset pannulla öljyssä pehmeiksi. Lisää joukkoon paseerattu tomaatti. Huuhtele tomaattipurkki vedellä ja kaada vesi pannulle. Lisää joukkoon ruskistetut broilerisuikaleet, paloitellut aurinkokuivatut tomaatit ja mausta kastike. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä sen aikaa, kun valmistat juustokastikkeen. Sulata kattilassa voi. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja kypsennä hetken aikaa sekoitellen. Lisää maito joukkoon vähitellen koko ajan hyvin sekoittaen. Murenna joukkoon Aurajuusto ja keitä, kunnes juusto sulaa. Mausta kastike suolalla. Levitä uunivuoan pohjalle juustokastiketta. Lado päälle kerros lasagnelevyjä. Levitä päälle jälleen juustokastiketta sekä broilerikastiketta. Leikkaa persikan puolikkaat siivuiksi ja ripottele persikkasiivuja sinne tänne kastikkeen päälle. Lado jälleen päälle lasagnelevyjä ja toista kerroksia niin kauan kuin aineksia riittää. Päällimmäiseksi tulee lasagnelevyjen päälle juustokastiketta. Ripottele pintaan lopuksi reilusti juustoraastetta ja kypsennä lasagne uunissa 180 asteessa n. 45 minuuttia. Anna lasagnen vetäytyä hetki ennen tarjoamista.

Tomaattisilakat

Silakkareseptejä jälleen, koska silakat olivat niin hyvässä tarjouksessa, ettei niitä voinut vastustaa. Ja tomaattisilakat meillä maistuvat aina, sekä kuumina että kylminä. Erilaisista silakkaruoista meillä on pidetty aina, mutta innostus silakoihin kasvoi entisestään, kun joskus kävimme syömässä Porissa Ravintola Reposaaressa. Ravintola Reposaari on maankuulu maukkaista siika-, silakka- ja muista kalaruoistaan. Kaikki seisovan pöydän antimet olivat todella herkullisia, mutta ravintolan tomaattisilakat olivat ihan ylitse muiden. Kotonakin valmistuu maukkaat tomaattisilakat, mutta kyllä niihin Reposaaren silakoihin antaa oman lisänsä myös kaunis miljöö. Ravintola toimii vanhassa, idyllisessä puurakennuksessa meren äärellä. Kannattaa poiketa, jos lähistöllä liikkuu!

Tomaattisilakat

1 kg silakkafileitä
suolaa
mustapippuria
2 dl hienonnettua tilliä

Kastike:
1 1/2 dl tomaattipyreetä
3 dl ruokakermaa
1 punainen sipuli hienonnettuna
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja hienonnettuna
2 tl suolaa
1 rkl sokeria
2 rkl balsamiviinietikkaa

Pinnalle:
hienonnettua tilliä

Lado silakkafileet nahkapuoli alaspäin leikkuulaudalle. Sirottele fileille suolaa, mustapippuria ja tilliä. Kääri fileet rulliksi ja lado ne uunivuokaan. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada fileille. Kypsennä 200 asteessa noin 45 minuuttia. Ota vuoka uunista ja ripottele tilliä pinnalle.

Mustikkatäytekakku

Aina on aihetta kakkuun, ja varsinkin meillä tänään, kun vietetään 11. hääpäiväämme ja 15. yhteistä vuottamme. Päivän kunniaksi piti tietenkin leipoa täytekakku. Pakastimessa on nyt talven varalle niin runsaasti mustikoita, että maltoin niitä jo sieltä kakkuunkin käyttää. Täytteeksi tein mustikkamoussen ja vielä päällekin laitoin mustikoita reilun kerroksen. Kakkuun ei sitten sen kummemmin tarvinnut koristeita erikseen miettiä. Mustikat kiilteineen ja kermapursotukset reunoilla riittivät hyvin. Pohjataikinan maustoin kardemummalla. Kardemumman maku sopiikin hyvin marjoille, varsinkin mustikoille ja puolukoille. Palanen kakkua tuli jo maisteltua, ja oli oikein mehevää ja raikasta.

Mustikkatäytekakku

Vuokaan:
voita
vehnäjauhoja

Pohja:
1 1/2 dl perunajauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
6 kananmunaa
3 dl sokeria

Kostutukseen:
1 1/2 - 2 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria

Mustikkamousse:
5 liivatelehteä

300 g pakastemustikoita

tilkka vettä

2 dl sokeria

2 1/2 dl Flora Vispiä

2 dl turkkilaista jogurttia

Kakun päälle:
3 dl pakastemustikoita

Kiille:
1 dl Hyytelösokeri Multia
1 1/2 dl vettä

Reunoille:
3 - 4 dl Flora Vispiä
maun mukaan tomusokeria

Voitele irtopohjainen kakkuvuoka ja jauhota se vehnäjauhoilla. Sekoita keskenään kakkupohjan kuivat aineet. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Lisää vaahtoon kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa keskitasoa hieman alempana n. 35 - 40 min. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Valmista mustikkamousse. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Laita jäiset mustikat kattilaan vesitilkan ja sokerin kanssa. Kiehauta ja keitä, kunnes mustikat ja sokeri sulaa. Puserra liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liuota liivatteet yksitellen kuumaan mustikkaseokseen. Anna mustikka-liivateseoksen jäähtyä jonkin aikaa. Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon turkkilainen jogurtti. Vatkaa joukkoon hieman jäähtynyt mustikka-liivateseos. Kokoa kakku kakkuvuokaan. Kostuta jokainen kakkulevy vuorollaan vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Aseta ensimmäinen kostutettu kakkulevy vuoan pohjalle. Kaada ja levitä päälle noin puolet mustikkamoussesta. Aseta toinen kakkulevy päälle ja kaada melkein loput mustikkamoussesta kakkulevyn päälle. Jätä moussea pieni tilkka. Aseta viimeinen kakkulevy vuokaan ja levitä päälle loput moussesta ohueksi kerrokseksi. Laita kakku jääkaappiin hyytymään. Poista hyytynyt kakku vuoasta tarjoilualustalle. Levitä kakun päälle jäiset mustikat. Mittaa kattilaan hyytelösokeri ja vesi. Kiehauta ja keitä parin minuutin ajan. Anna jäähtyä hetki ja lusikoi kiille sitten varovasti mustikoiden päälle. Anna kiilteen hyytyä hetki viileässä. Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja makeuta vaahto oman maun mukaan tomusokerilla. Pursota vaahto kakun reunoille.